Laukaan kunta on Keski-Suomessa sijaitseva, väkiluvultaan 19 000 ihmisen kunta. Laukaan kuntaorganisaatiossa työskentelee n. 1200 henkilöä konsernihallinnon, perusturvapalveluiden, sivistyspalveluiden, teknisten palveluideen ja sosiaali-terveyspalveluiden parissa.Laukaan kunta halusi jalkauttaa strategiansa niin, että henkilöstöstä jokainen voisi omaksua strategiasta asioita omaan työhönsä. Tarinan Laukaan strategiatyöstä Topaasian parissa kertovat Laukaan kunnanjohtaja Linda Leinonen, viestintäpäällikkö Heli Peltola ja perusopetuksen suunnittelija Eva Hilkamo.
Haasteena osallistava strategian jalkautus
Laukaan organisaatiossa on tiimejä ja työrooleja paljon, ja soteuudistuksen myötä kuntaan liittyi runsaasti uusia työntekijöitä, jotka Laukaa halusi osallistaa kunnan strategiaan. Kunnanjohtaja Linda Leinonen kuvaa, mitä Laukaassa haluttiin strategian jalkautuksella saavuttaa: “Halusimme tehdä strategian, joka ei jää työntekijöiden taukopöydälle lojumaan, vaan olisi oikeasti sellainen johon voi samaistua, toimi kunnassa sitten esimiehenä, liikuntapaikkojen hoitajana, siistijänä tai opettajana. Halusimme, että kaikki pystyvät omaksumaan strategiasta asioita omaan työhönsä ja kokemaan “ahaa”-elämyksiä”, Linda kertoo. Perusopetuksen suunnittelija Eva Hilkamon mukaan ydinhaaste strategian jalkautuksessa on osallistamisessa. “Jos puhuva pää jossakin puhuu strategiasta, niin ei se tule omaksi eikä mene käytäntöön”, Eva kertoo, johon kunnanjohtaja Linda Leinonen jatkaa, miten Laukaassa päädyttiin strategian jalkauttamisen suhteen Topaasiaan: “Ensin mietimme, että kierretään tiimit yksitellen läpi ja osallistetaan jollain lappu-metodilla, mutta totesimme, etteivät aikaresurssit riitä siihen. Sitten pohdittiin videomateriaalin tuottamista ja tehtävien teettämistä, mutta sekin tuntui huonolta idealta. Sitten kokeilimme sattumalta Topaasiaa ja siitä tuli tunne, että tämä olisi se juttu”, Linda kertoo.
Miten saada aikaan keskustelua strategiasta käsin?
Strategian jalkautukseen ja henkilöstön osallistamiseen liittyy Linda Leinosen mukaan erityisesti kaksi turhautumisen aihetta. Ensinnäkin perinteinen ratkaisu eli puhuva pää salissa ja post-it lappuilu eivät toimi ja toiseksi, miten kaikki tiimit ehtivät käsittelemään strategiaa tavalla, joka koskettaa juuri heidän työtään? “Topaasiassa ihastutti se, että kaikki tekevät valintoja. Kaikki valitsevat kortteja ja pääsevät reagoimaan ja keskustelemaan. Pelissä ei pakoteta ketään olemaan koko ajan äänessä, mutta kuitenkin osallistumaan ja esittämään mielipiteensä. Osallistamisen tilaisuudet, joissa ihmiset eivät osallistu ovat turhauttavia. Tässä täytyy osallistua, mutta kivalla ja kevyellä tavalla”, Linda kuvailee. Evan mukaan osallistamisen tilaisuuksissa osallistujan näkökulmasta turhautumista aiheuttaa usein olo, ettei tule kuulluksi. “Topaasiassa osallistujalle tulee varmasti olo, että tulee kuulluksi. Hänellä on mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä ja hän tietää, että hänen asiansa tulee kuulluksi, kirjatuksi ja asia menee eteenpäin”, Eva kertoo. Me olemme kehityshaluinen, innokas, nuorekas ja innokas työyhteisö, ja olisi kiva tehdä asioita uudella tavalla, joka innostaa porukkaa. Siksi valitsimme Topaasian. -Linda LeinonenMitä erilaista Topaasiassa on verrattuna muihin henkilöstön osallistamisen tapoihin?
Topaasian eduksi osallistamisessa erottuvat Helin, Evan ja Lindan mukaan erityisesti keskustelun selkeät raamit ja struktuuri, helppokäyttöisyys ja joustavuus, pelillisyyden tuoma keveys sekä dokumentaation ja statistiikan vaivattomuus.- Selkeät raamit ja struktuuri keskustelulle
- Helppokäyttöisyys & joustavuus
- Pelillisyys tuo keveyttä hankaliin asioihin
- Dokumentaatio ja statistiikka